Jatkotarina 01 – osa 09 – Kävelin ulospäin kaupasta

Kävelin ulospäin kaupasta, kantaen mysteerilaatikkoa, jossa luki syntymävuoteni. Astuessani ulos, varis odotti minua kivirappusella. Ulkona näytti erilaiselle. Taivaalta satoi tuhkaa, joka leijaili ennustamattomasti kohti maata. Maassa oli jo kevyt kerros tuhkaa ja se näytti lähes lumikerrokselta. Mistä tämä tuhka tuli, missä oli palanut?

Varis katseli minua ja laatikkoa vuorotellen. Hän halusi, että avaisin sen nyt. Istahdin kivirappuselle ja ryhdyin avaamaan laatikkoa yksi teippipalanen kerrallaan. Kärsivällisyyteni alkoi loppua nopeasti ja päädyin repimään laatikkoa raivon vallassa. Lopulta sain teipit revittyä ja aukaisin laatikon.

Siellä minua odotti kirje, joka oli päivätty kahdelle päivälle. Toinen päiväys oli eilinen ja toinen tämä päivä. Mitä nämä kaksi päivämäärää tarkoittaisivat? Aukaisin kirjekuoren ja sisällä oli matkalippu junaan. Lähtöpaikan kohdalla luki nimeni, joka oli outoa. Päätyasemana luki ylihuomisen päivämäärä. En kyennyt siinä hetkessä ymmärtämään, miksi paikkoja ei oltu merkitty, vaan niiden tilalla olivat nuo epämääräiset merkinnät. Varis alkoi hyppiä yhä hermostuneemmin. Näin lipusta, että juna lähtisi täsmälleen 20 minuutin kuluttua, joka tarkoitti sitä, että minun pitäisi juosta jälleen. Kaikki selviäisi ehkä perillä. Varis johtaisi minut oikeaan paikkaan.

To be continued…