Jatkotarina 01 – osa 02 – Olin elänyt kuten kaikki muutkin

OLIN ELÄNYT, kuten kaikki muutkin, kerännyt omaisuutta, tehnyt töitä, hoitanut perhettäni ja yrittänyt olla lainkuuliainen kansalainen. Vaikka suurin osa tästä oli tuntunutkin robottimaiselta toiminnalta, en osannut olla toimimattakaan. Ensimmäistä kertaa ajattelin mielessäni, että mitä jos näistä ainoa TÄRKEÄ asia onkin perhe ja rakkaus? Mitä, jos mikään muu, näistä koko elämääni rytmittäneistä asioista, ei ollutkaan minkään arvoista? Mitä, jos ne olivat olleet suorastaan ajanhukkaa? Ahdistava ajatus, päätin sivuuttaa sen ja keskittyä tulevaan, menneisyyden sijaan.

Minusta tulisi nyt jotain täysin erilaista. En pystynyt edes kuvittelemaan, millaista elämäni tulisi olemaan tästä hetkestä lähtien, jolloin kaikki ylimääräiset roolit ja tehtävät tippuisivat käsistäni kuin vesi räystään reunoilta. Ainoa tehtäväni olisi pelastaa se, mitä maapallostamme ja ihmisyydestämme olisi jäljellä. Selvää oli, että luonto ei tarvitsisi meitä, me tarvitsimme luontoa ja äitimaata. En kuitenkaan ollut saanut luontoaktivistin tehtävää, vaan olin ennemminkin kuplien räjäyttäjä, lasilinnojen murskaaja, versojen kasvattaja, unesta herättäjä. Olin tehtävien jakaja.

Minä olin herännyt.

To be continued…